Aghatam Ag Alassane.
Viime viikolla Bamakossa järjestettiin kansainvälinen afrikkalaisten ympäristötoimittajien konferenssi. Konferenssista suunnilleen puolet oli toimittajien ammattitaidon vahvistamista, tietenkin muotisanan ”capacity building” alle luokiteltuna, ja toinen puoli ympäristöaiheista alustusta ja keskustelua.
Ympäristötoimittajuudesta alusti belgialainen toimittaja-kirjailija Dirk Draulans. Hän oli toteuttanut sähköpostitse pienen kyselyn osallistujien joukossa ennen konferenssia. Kyselyn perusteella tärkeimmäksi mediaksi Länsi-Afrikassa nousi radio. Se on läsnä jokapäiväisessä elämässä enemmän kuin televisio ja sanomalehdet. Lisäksi lähetykset ovat usein paikallisilla kielillä, toisin kuin sanomalehdet, jotka esimerkiksi Malissa ilmestyvät lähinnä ranskaksi. Myös lukutaidon puuttuminen estää monta ihmistä tarttumasta sanomalehteen.
Eniten keskustelua toimittajuuden suhteen herätti objektiivisuus. Onko siihen syytä pyrkiä ja onko se edes mahdollista? Tohtori Draulansin mukaan aktivismi ei ole hyvää journalismia ja hyvän toimittajan tunnistaa siitä, että hän pystyy kirjoittamaan myös oman ideologiansa vastaisista totuuksista. Monet osallistujista olivat puolestaan sitä mieltä, että objektiivisuutta ei ole olemassakaan, vaan kaikkien ihmisten toimintaa ohjaavat kuitenkin oma arvomaailma ja tavoitteet. Ympäristöasiat ovat lisäksi niin tärkeitä ja kiireellisiä, että niiden saaminen agendalle on ihmiskunnan kannalta keskeistä. Täydellisen objektiivisuuden tavoittelun sijaan olisikin vaadittava pikemminkin rehellisyyttä.
Objektiivisuudesta ja toimittajan roolista käydyn keskustelun lisäksi ilmapiiri sähköistyi toimittajan ammatin varjopuolista puhuttaessa. Useat osallistujat kertoivat omakohtaisia ja kollegoille tapahtuneita esimerkkejä siitä, kuinka virallista politiikkaa tai suuria yrityksiä kritisoivien juttujen kirjoittaminen oli asettanut toimittajat vaaratilanteisiin. Lehdistön vapaus on monessa Afrikan maassa vielä kaukainen tavoite. Vastaavanlaisten kansainvälisten konferenssien yhtenä tarkoituksena onkin lujittaa yhteistyötä eri maiden toimittajien välillä ja siten vahvistaa sananvapautta.
Konferenssi järjestettiin ANEJ:n eli African Network of Environmental Journalists (www.anej-media.org) puitteissa. Se oli kolmas laatuaan ja tällä kertaa se kokosi yhteen tällä kertaa lähinnä Länsi-Afrikan journalisteja. Konferenssissa perustettiin ANEJ:n Malin osasto ja valittiin sille hallitus. ANEJ:n tarkoituksena on vahvistaa afrikkalaisten ympäristötoimittajien kapasiteettia erilaisilla koulutuksilla ja työpajoilla sekä tarjota heille tukiverkosto.
Ilmastonmuutoksen jokapäiväiset seuraukset näkyvät eniten Afrikassa. Länsi-Afrikkaa koskevista ympäristöongelmista toimittajia huolestuttivat erityisesti aavikoituminen ja Niger-joen tila. Malissa ilmastonmuutos näkyy säiden ennakoimattomuutena. Malilaiset muistavat sadekauden olleen vielä muutama vuosikymmen sitten joka vuosi samaan aikaan ja sademääränkin olleen helpommin ennakoitavissa. Nykyään sadekausi on arvaamattomampi, mikä hankaloittaa viljelemisen ajoittamista ja onnistumista.
Ihmisten ja julkisen vallan koettiin olevan kiinnostuneita ympäristöasioista, mutta kuilu kiinnostuksen ja käytännön tekojen välillä on vielä ammottava. Ympäristöasioista on tullut mantra, jota hoetaan, mutta usein todelliset päätökset jäävät tekemättä. Tähän epäkohtaan konferenssiin osallistuneet toimittajat penäsivät muutosta. Ehkä hyvä alku olisi ollut konferenssijärjestelyissä muovipullojen ylenmääräisen käytön rajoittaminen, kaksipuolinen tulostus ja ulko-ovien sulkeminen ilmastoinnin energiatehokkuuden parantamiseksi.
2 kommenttia:
Hello, Anni!
I loved this blog.
Have a nice day.
very good blog, congratulations
regard from Catalonia Spain
thank you
Lähetä kommentti